Osteopatia – uusi näkökulma naistentauteihin
Naistentaudit, kuten kohdun ja peräsuolen laskeumat, toistuvat emätintulehdukset, emätinpierut, lantionpohjan ongelmat ja lantion alueen kivut voivat pahimmillaan estää naisia elämästä normaalia elämää. Useita gynekologisia vaivoja on perinteisesti hoidettu kirurgialla. Jos leikkaushoitoon ei ole riittävän painavaa syytä, saatetaan jäädä passiiviseen hoitosuunnitelmaan, eli odottamaan, että ongelmat paranevat itsestään (unohtamatta kuitenkaan fysioterapiaa, jota tarjotaan mm. lantionpohjan lihaskontrollin palauttamiseen).
Lantion ja siellä sijaitsevien sisäelinten terveyden ja toimintakyvyn kannalta on tärkeää, että se toimii hyvin suhteessa muuhun kehoon. Lantio muodostaa kehossa ontelon, jossa vallitsee negatiivinen tai neutraali paine. Tämä on oleellista muun muassa kohdun, emättimen ja peräsuolen terveelle toiminnalle ja kannattelulle. Hyvä kannattelu ehkäisee laskeumia ja nestekierron ongelmia kuten peräpukamia tai kystia.
Jotta lantion paineympäristö pysyy oikeanlaisena, tulee sen yläpuolella olevien onteloiden eli vatsa- ja rintaontelon sekä pään toiminta ja paine olla kunnossa. Kehon toimintahäiriöt, esimerkiksi pallea-iliopsoas -systeemin ylijännitys (iliopsoas = lonkankoukistaja), selkärangan nikamien liikerajoitukset ja sitä kautta syntyvä toiminnalliset ongelmat, vaikuttavat onteloiden toimintaan aiheuttaen epätasapainoa. Minkä tahansa kehon ontelon epätasapaino aiheuttaa väistämättä muutoksia muissa onteloissa paineen jakautumisen kautta.
Lantion alueen rakenteet ovat hyvin reaktiivisia paineelle, venytykselle ja turvotukselle läpi koko elämä. Esimerkiksi venytyksestä aiheutuva jännitys kohtua kannattelevissa sidekudosrakenteissa (ligamentum uterosacrale) voi saada aikaan PMS oireille tyypillisiä kipuja ennen kuukautisten alkua. Rakenteiden reaktiivinen ominaisuus tekee ne myös reagoiviksi manuaaliselle kehon hoidolle.
Myös tuki- ja liikuntaelimistöllä on vaikutusta lantio-onteloon ja sisäelimiin. Esimerkiksi lonkkien asento vaikuttaa kohdun asentoon. Lonkat ovat lantion ja keskivartalon tuki, ja niiden toimintahäiriöt aiheuttavat verenkierrollisia ongelmia lantiossa. Osteopatian kehittäjän Andrew Talor Stillin mukaan naistentaudit ovat yleensä seurausta lonkkanivelen vammasta. Seisoma asennossa painovoiman tulee jakautua tasaisesti suoliluille ja lonkille. Mikäli näissä ja niitä ympäröivissä pehmytkudosrakenteissa on toimintahäiriöitä, kuten liikerajoituksia tai arpeutumista, painovoiman aiheuttama paine vatsaontelossa jakautuu epätasaisesti ja lantion optimaalinen paine muuttuu.
Liian suuri ontelopaine lantiossa aiheuttaa verentungosta eli kongestiota ja elinten kannattelun ongelmia ilmeten kudosten paksuuntumisena, nesteen kertymisenä sekä elinten laskeumina. Lantion alaosan neutraali tai negatiivinen paine on oleellista laskimopaluun kannalta, sillä siellä sijaitsevat laskimoverkot. Nämä laskimot ovat erityisen alttiita liiallisen paineen tuomalle puristukselle. A, T. Stillin mukaan 80% gynekologisista ongelmista on vaskulaarisia eli verenkierron häiriöitä.
Nyt haluaisin tähdentää lukijalle, että tässä artikkelissa vaskulaarisilla häiriöillä tarkoitetaan eri asiaa kuin lääketieteessä (Pelvic Congestion Syndrome – PCS). Osteopatiassa vaskulaarisella häiriöllä tarkoitetaan koko kehon nestekierron epätasapainoa. Naisten gynekologisten vaivojen yhteydessä nestekierron epätasapaino ilmenee erityisesti lantion alueella. Lantiossa havaitaan verentungosta, joka on ennen kaikkea toiminnallinen ongelma, ei patologinen tila. Kuitenkin tämä nesteen kertyminen on esiaste patologioille.
Merkkejä lantion nestekierron ongelmista ovat esimerkiksi suurentunut kohtu ja kohdun limakalvon paksuuntuminen, munasarjojen nesterakkulat eli kystat, peräpukamat ja kuukautishäiriöt. Eritoten hedelmällisessä iässä olevilla naisilla estrogeenidominanssi aiheuttaa verisuonten laajentumista eli vasodilaatiota, joka puoltaa nesteen kertymistä kehoon eritoten lantion alueen toiminnallisissa ongelmissa. Suurin osa gynekologisista ongelmista onkin luonteeltaan toiminnallisia ja siten parannettavissa.
Osteopatialla voidaan vaikuttaa ontelotasapainoon ja verentungokseen hoitamalla niiden toimintaan vaikuttavia rakenteita ja järjestelmiä tuki- ja liikuntaelimistön tasolla sekä kehon nestekiertoa ja hermotusta. Tärkeää on ymmärtää kehon järjestelmien fysiologinen toiminta, joka normaalisti toimiessaan tasapainossa (homeostaasi) pitää huolen siitä, että keho toimii hyvin ja kivuttomasti. Osteopaatin työ on ymmärtää tämä fysiologia kussakin asiakkaassaan ja hoitaa kehoa manuaalisesti niin, että se pääsee toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Kokonaisvaltaisena yksilöllisenä kehoterapiana osteopatialla on paljon annettavaa naistentautien hoidossa. Osteopatialla voidaan edesauttaa lantio-ontelon normaalin paineympäristön palautumista jonka seurauksena kohdun, virtsarakon ja peräsuolen kannattelu parenee ehkäisten ja hoitaen laskeumia, kohdun, emättimen ja lantionpohjan häiriöitä, kongestiosta aiheutuvia vaivoja sekä toistuvia emätintulehduksia. Hyvä tuki- ja liikuntaelimistön toiminta, hermotus ja nestekierto takaavat terveen ja hyvin toimivan kehon.
Artikkeli kirjoitettu osteopaatti Renzo Molinarin luennon Osteopathy and Women’s Health (31.3.-2.4.2022 Haikon kartano) muistiinpanojen pohjalta.
Kirjoittaja: Eveliina Aalto, osteopaatti
